keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Katsaus kauteen 2015

Taas on kesä hurahtanut ohi ja syksyn koleat ilmat saavuttaneet vinttikoiraharrastajatkin. Meidän osalta kausi päättyi viime viikonloppuna Ummeljoella Salukikerhon maastomestaruuskisoissa, missä myös A-pennuista osa pääsi ensi kertaa arvosteltaviksi pentujen epävirallisessa luokassa.

Kisapäivä oli pitkä ja kylmä. Siinä päällimmäiset fiilikset. Mutta mukavaa oli ja ihmiset ja erityisesti toimihenkilöt jaksoivat olla iloisia vastoinkäymistenkin edessä, siitä iso kiitos kanssakilpailijoille ja kaikille järjestäjille! Arto inspiroitui hyvähenkisestä järjestelyporukasta ja alkoi pohtia, joko ensi kesänä rahkeet meidänkin perheellä taas riittäisi talkoiluun. Aika näyttää.

Noa juoksi veteraaneissa Rouvansa Salman, Yuzak Suspirian kanssa. Alkueräsijoitukset näillä kahdella oli Salma viides, Noa kuudes. Rautamamma ensimmäisissä kisoissaan mammalomailun jälkeen yllätti kaikki ja lopulta voitti veteraanit kera sertin! Pieni kyynel vieärähti, niin iloiseksi Salman yllätys meidät kaikki teki. Noa sijoittui lopulta veteraanien viidenneksi. Pentujen täti, Salman sisko Hukka (Yuzak Sinjabiya) sijoittui veteraaneissa komeasti neljänneksi!

Minja ja Salma.

Spike juoksi Non Serviam Discordia Concorsin kanssa, mutta saumattomasta tiimityöstä huolimatta pisteet eivä kummallakaan riittäneet finaaliin. Hauskaa niillä näytti olevan, sen verran hyvillä fiiliksillä iloinen parivaljakko poistui rata-alueelta.

Halo kiitää vieheen perässä. (9kk) Kuva: Marika Aaltonen

A-pennuista puolet pääsivät osallistumaan näihin karkeloihin ja ylittivät kyllä odotukset. Kaikki juoksivat n. 400 metrin radan hienosti, tekemiseensä keskittyen ja reagoiden vieheen pysähdykseen. Ensikertalainen Nour (Aethia Cristatella) sijoittui lopulta 5/20 lisäkommentilla "sangen lupaava pentu! upea, innokas suoritus!". Navi (Athene Noctua) sijoittui yhdeksänneksi lisäkommentilla näyttävästä taposta, Amala (Amazilia Decora) päätyi sijalle 14. ja Halo (Arenaria Interpres) jaetulle 15. sijalle.  Hieno kisapäivä ja mahtavia onnistumisia ja iloisia omistajia! Mikä mainioin tilanne, josta jäädä talvilevolle.


Navin syöksy ja ravistus! (9kk) Kuvat: Marika Aaltonen

Mitä jäi käteen kaudesta 2015?

Noalla ensi kesä on viimeinen  virallinen kilpailukausi. Nyt seitsemänvuotiaana se juoksi itselleen Veteraanimestaruuden sekä radalta, että maastoista ja voitti myös Salukikerhon ratajuoksun veteraanimestaruuden. Lisäksi Noa kellotti salukien kauden 2015 nopeimman ajan 280metrin matkalla. Unohtamatta tietenkään ratajuoksun SM-pronssia.  Noa on taas osoittanut olevansa aikaa kestävä, hitaasti vanheneva koira, joka todella paranee kun ikää tulee lisää. Tästäkin olen kiitollinen, toista samanlaista tuskin kohdalle ihan heti osuu. Lisäksi Noakin välttyi loukkaantumisilta tällä kaudella, joten lepokauteen laskeutuminen käy sekin sujuvasti ilman suuria erityistoimenpiteitä.

Spike puolestaan on pitänyt jännitystä yllä koko kauden. Kauden ensimmäisen ratakisan hylkäys muuttui voitoksi ja KV-ajaksi Spiken kauden toisissa kilpailuissa Hyvinkäällä  syyskuussa. Ilmeisesti aika ja oikeat harjoitukset ja positiiviset kokemukset ovat tehneet tehtävänsä tässä asiassa ja itsevarmuutta on tullut roppakaupalla lisää. Maastoista Spiken tilille napsahti vuoden 2015 Derbyvoittajan titteli. Hyvä vuosi Spikelläkin, onnistuneita, hyvän fiiliksen suorituksia ilman tapaturmia. Hienoa!

Tässä video Spiken juoksusta Hyvinkään ratakisoissa 19.9.2015 

Päällimmäisenä kuluneesta kaudesta on mielessä suunnaton kiitollisuuden tunne. Kaikki pennunomistajamme ovat osoittautuneet todellisiksi aarteiksi ja yhteistyö heidän kaikkien kanssa on helppoa, mutkatonta ja välitöntä. Useita omistajia on puraissut orastava harrastuskärpänen, joten A-pentuja varmasti tullaan ensi kesänä näkemään kisakentillä. Kiitos innokkuudesta kaikille! Erityisellä mielenkiinnolla seuraamme Saphiran (Anas Discors) edistymistä agilitytreeneissä,  joissa tämä käy 9 vuotiaan handlerinsa kanssa. Tämä iloinen parivaljakko on hitsautunut hyvin yhteen ja heidän yhteisessä tekemisessään näkyy riemu. Ilo seurata nuorta koiranomistajaa, jolta ei into lopu :)

Vaalea veijarimme Hoffis (Aquila Audax) näyttää saaneen osakseen koko pentueen epäonnen ja ansaitsee siitä hyvästä oman postauksen, mutta lyhyesti kerrottakoon, että tämä elämäniloinen ja positiivinen pentu toipuu tällä hetkellä epäonnisten sattumusten sarjasta, joka alkoi varvasmurtumasta (mikä parani hienosti) ja päättyi vasemman etujalan leikkaukseen ja siitä alkaneeseen pitkälliseen kuntoutukseen. Palaan tähän myöhemmin paremmalla ajalla.

Ei tosin ole Milokaan (Accipiter Imitator) unohtanut pitää omistajaansa varuillaan ja onnistui tässä kesällä hankkimaan itselleen mm. ksylitolimyrkytyksen. Milo on ollut paremmalla onnella siunattu kuin vaalea veljensä ja tämän jälkeen mennä porskuttanut sitkeästi itäistä Suomea valloittaen. Paikallisissa kiihdytyskisoissa Milo oli käynyt menestyksekkäästi pyrähtelemässä ja vieheinto tälläkin koiralla kuuluu kasvavan viikko viikolta suuremmaksi.

Sitku (Nox Infinita Ardea Cinerea). Kuva: Arto Ojanperä

Pohjanmaan rinsessana asuva sijoitusnarttumme Sitku ilahduttaa kanssaeläjiään iloisella, avoimella ja syliintunkevalla luonteellaan. Sitkulla on taskussaan myös ROP-pentu ja RYP-4 sijoitus Muuramen syyskuisesta pentunäyttelystä ja siitä intoutuneena esiintyi BIS-1 arvoisesti vielä Vaasan hyväntekeväisyysmätsärissä ilahduttaen suuresti omistajaansa Pirjoa ja meitä kasvattajia.  Niin ja kyllähän Nox Infinita kasvattajaryhmä esiintyi ROP-kasvattajan arvoisesti kera kunniapalkinnon edellämainitussa Muuramen pentunäyttelyssä. Aivan mainio näytttelydebyytti!

Kuva: Piia Kinnunen

Sellaisia seikkailuja kuluneella kaudella siis! Talvea ja hankilenkkejä odotellessa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti