Sitkun ja Oghabin pennut syntyivät 2.7. Viisi poikaa ja yksi tyttö.
maanantai 4. heinäkuuta 2022
tiistai 14. kesäkuuta 2022
Pentutohinoita tiedossa
Heinäkuun alussa odotamme syntyväksi pentuja haaveyhdistelmästämme, jossa isänä oma Oghabimme ja emänä Tervajoella majaansa pitävä ihana, iloinen Sitku. Oghabin ja Navin lapset ovat osoittautuneet kyvykkäiksi, toimeliaiksi ja nopeasti oppiviksi, meneviksi salukeiksi ja uskallamme odottaa samaa tekemisen paloa myös näiltä pennuilta. Lisäksi toivomme luonnollisesti myös edes yhtä, tai useampaa tyttöä; Oghab ja Navi kun saivat vain yhden tyttären veljesten sekaan.
Yhdistelmästä löytyy lisätietoja täältä.tiistai 13. heinäkuuta 2021
Kesähommia
Taas on aikaa kulunut. Pennut löysivät nopeasti omat kotinsa ja ovat asettuneet niihin hienosti ja perheet kuuluvat olevan omiinsa tyytyväisiä. C-pennuista on kasvanut reippaita, aktiivisia ja vietikkäitä nuoria, joiden kasvua on ilo seurata.
Ennen pentujen syntymää perheeseemme muutti Iranissa syntynyt Kahar, virallisemmin Alborz de Boorchin of Iran. Siskonsa Afra pitää majaa Askolassa, missä myös C-pentueemme ainoa narttu pitää sijoituskodissaan väkeä liikeessä. Kahar on erittäin ihastuttava ja superystävällinen, järkevä poika, joka miehistyy hitaasti mutta varmasti. Ratajuoksukirjansa koejuoksut se juoksi heti keväällä treenikauden alettelua. Ensimmäisiin maastoihinsa Kahar osallistui 11.7., joissa se juoksikin komeasti toiselle sijalle ansaiten ensimmäisen sertinsä. Samoissa kinkereissä Oghab uusi muutaman vuoden takaisen Pohjoismaiden maastomestaruusvoittonsa Best in field-pistein. Hienot miehet!
Tätä aiemmin mittelöitiin Suomen ratamestaruudesta Juhannuksen yöttömässä yössä Oulussa, Virpiniemen radalla. Oghab juoksi sitkeästi hyvällä tasollaan ajat 32.51 ja 32.53 ja sijoittui finaalissa toiseksi, Afran liitäessä voittoon ajalla 32.43. Kilpajuoksua parhaimmillaan! <3
lauantai 29. elokuuta 2020
He ovat täällä!
24.8. päivänvalon näki 6 kaunista pentua yhdistelmästä Melik Boorchin Oghab Nox Infinita x Nox Infinita Athene Noctua. Pentueessa on 5 urosta ja 1 narttu. Kaikki pennut kasvavat hurjaa vauhtia ja ovat erittäin liikkuvaisia ja touhukkaita tyyppejä jo nyt <3
tiistai 4. elokuuta 2020
Pentuja!
sunnuntai 16. helmikuuta 2020
Kevään suunnitelmia
sunnuntai 20. lokakuuta 2019
Loppuraportti kaudesta 2019
SMM-19 kilpailu juostiin Vöyrillä 17.8. Ilma oli vaihteleva, juoksut saatiin juosta sateettomalla pellolla, mutta kuurot kyllä takasivat sen että vetistä oli ja loppupäivää kohden sade yltyikin rankasti. Oghab juoksi toista vuotta putkeen Suomen maastomestariksi Best In Field pistein ja sai samalla viimeisen, valioitumiseen oikeuttavan maastosertinsä. Ketterää, nopeaa ja tehokkaan näköisesti etenevää juoksijaa oli ilo seurata molemmilla radoilla. Finaalin saimme taas juosta A-pentujemme serkkupojan Terhon (Yuzak Azadbeh) kanssa ja kyllä oli jälleen kerran pojilla tiukka vääntö, kumpi ehtii vieheelle ensin. Totisia muovisteja ovat nämä sankarit!
Tämän kisan jälkeen laskeuduimme odottelemaan matkaamme Saksaan. Gelsenkircheniin saavuimme kisaviikon torstaina 5.9., mikä tarjosi meille hyvin aikaa tutustua kisa-alueeseen ja asettua aloillemme ennen lauantain koitosta. Itse kilpailu eteni sujuvasti ja nopeasti. Ensimmäisessä aikajuoksussaan Oghab jäi ensimmäisessä kaarteessan kiskon ja kaverin väliin ja näytti kompuroivan johonkin, mutta kiri takaa uuteen nousuun ja päästeli maaliviivan yli ensimmäisenä. Toisessa aikajuoksussa oli enemmän tilaa ja suuremmat nopeuserot ja Oghab päätyikin ERM-finaaliin punaisella ykkösmanttelilla päivän nopeimpana salukiuroksena. Finaalissa meillä kilpailuttajilla oli huikean hyvä meininki! Kaikkia jännitti, mutta kaikilla oli hauskaa ja höpöttelimme levottomasti keskenämme. Itse finaali oli taas kaunista katseltavaa. Kuusi urosta painoi menemään täysin omaan tekemiseensä keskittyen. Oghab onnistui pääsemään piikkipaikalle jo ennen ensimmäistä kaarretta, piti paikkansa suvereenisti ja ylitti maaliviivan ensimmäisenä selkeällä ykköspaikalla.
Kansainvälisen mestaruuden voittaminen toista vuotta putkeen on asia, jota en ihan vieläkään osaa käsitellä hämmentymättä. Oghabin kanssa on ilo harrastaa ja onnellisimmillani olen saadessani radalta pois ehjän ja nopeasti palautuvan, hyväntuulisen koiran. Koitan syksyn aikana yrittää kirjoittaa matkasta pitemmänkin raportin, nimittäin hauskoja muistoja saatiin kokemuskoriin ihan jo pelkän matkanteon aikana :D Kiitos vielä Liinalle matkaseurasta ja avusta!
Loppukaudesta Oghab juoksi toistamiseen nimiinsä myös Juoksukuninkaan tittelin voittaen kyseisen kilpailun Kaupissa. Keli oli silloinkin vaihteleva, mutta hyvä seura ja huonot vitsit pitivät tunnelman katossa aamusta iltaan :)
Kauden päätös juostiin perinteisesti Hailuodossa 20.10., eikä meidän taloudesta ollut tälläkään kertaa edustusta. Sen sijaan A-pentueesta Saphira, Nox Infinita Anas Discors juoksi narttujen sarjassa komeasti toiselle sijalle saavuttaen samalla viidennen sertinsä ja valmistui kertarytinällä Suomen, Tanskan ja Viron maastovalioksi! Onnea Mari-Anne ja Saphira!
sunnuntai 11. elokuuta 2019
Kesä etenee
Näissä tunnelmissa on enemmän kuin hyvä alkaa suuntaamaan ajatuksia kohti syyskuuta, jolloin matkaamme Saksan Gelsenkircheniin ratajuoksun EM-kilpailuihin. Ensisijaisesti toivomme puhtaita suorituksia ja sitä, että saamme kotimatkalle ehjän ja hyvin palautuvan koiran. Hauska reissu on edessä, se on varma!
torstai 11. heinäkuuta 2019
Väliaikaraporttia kaudelta 2019
Kuva:Anniina Oksanen
Ratapuolellakin on rymistelty menemään. Oghab viimeisteli ratavalionarvonsa jo toukokuussa kauden ensimmäisissä ratakilpailuissa 480m sijoituslähdössä Kaupissa. Tämän jälkeen Oghab on voittanut toista vuotta putkeen Tähtisprintterin ja Virpiniemen Juhannusracen, missä pinkoi menemään sen verran rivakasti, että tilastoihin tallentui uusi rataennätys Virpiniemeen 480m matkalle: 32,49s.
Oghab on tähän saakka ollut ainoa ikäluokkansa radalla kilpaillut saluki, joten rataderbyjen toteutuminen oli pitkään epävarmaa. Olikin iloinen ja jännittävä uutinen, kun varmistui että rataderby toteutuu ja se juostaisiin maastoderbyistä tutun Safin kanssa. Sää kilpailupäivänä oli vaihteleva ja ennusteista poiketen alkuerät saimme juosta kauniissa, poutapilvisessä säässä erittäin otollisissa olosuhteissa. Oghabin juoksu kulki vaivattoman näköisesti ja vähäeleisesti ja hämmennykseni oli vilpitön, kun alkuerän tulokset kuulutettiin. Oghab onnistui rikkomaan 13vuotta voimissaan pysyneen Tuomarinkartanon 480metrin matkan rataennätyksen! Samalla Oghab paransi henkilökohtaista ennätystään ja uusi RE Tuomarinkartanolla onkin nyt 32,07s. Finaalissa kohdattiin vieherikko ja kaatosade ja vetinen rata, mutta tästä huolimatta Oghab juoksi erinomaisen ajan 32,39s ja mantteloitiin kauden 2019 rataderbyvoittajaksi.
Mutta on meidän porukasta muutkin juosseet! Sijoitustyttömme Sitku (Ardea Cinerea) kiisi kv-vauhtia Tuomarinkartanolla 6.7.2019 ja saavutti lähtönsä voiton ja toisen ratajuoksusertinsä. Saphira (Anas Discors) puolusti erinomaisesti viime vuoden Euroopan maastomestarin titteliään ja sijoittui juhannuksena Virossa pidetyissä EMM-kilpailuissa toiseksi. Onnea tytöt!
torstai 9. toukokuuta 2019
Terveystutkimustuloksia
Ardea Cinerea kävi ensimmäisessä virallisissa sydänultrassaan jo 14.10.2018, tutkimustuloksena terve sydän ilman löydöksiä. Myös tämän silmät on tutkittu terveiksi 13.1.2018
Kiitos omistajille aktiivisuudesta! Useampaan otteeseen tehdyt tutkimukset kerryttävät kallisarvoista tietoa tilastoihin :)
tiistai 19. maaliskuuta 2019
SVKL:n kiertopalkinnot
Suomen Vinttikoiraliitto palkitsi Oghabin kevätkokouksessaaan Mustialassa 16.3. Vuoden 2018 Harrastuskoirana ja Vuoden Ratajuoksina. Näissä tunnelmissa on ilo odottaa lähestyvää kautta! Lämpimät onnittelumme myös muille palkituille.
maanantai 7. tammikuuta 2019
Mitä jäi käteen kaudesta -18?
Maailmanmatkaajien tarinat
Ratajuoksun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 1.-3.9.2018 Belgiassa, Awansissa. Suomesta kilpailuun ilmoitettiin 33 koiran joukkue, joista salukeja oli tällä kertaa 3 kappaletta.
Konkareilta saamiemme vinkkien mukaan pakkasimme laukkuhin täydet sadevarusteet, mutta sää hellikin meitä koko viikonlopun. Salukien kilpailupäivänä nautimme tavallisesta, Suomen kesän lämpimän päivän ilmasta, eikä lämpötila kohonnutkaan kertaakaan tuskastuttavan korkeaksi.
Vain niukasti, jos ollenkaan kallistettu rata heitti tottumattomat koirat herkästi kaarteessa radan ulkolaidalle. Myös pysätysalue, eli radan reunassa ollut "hiekkalaatikko", jonne viehe kiskolta heitettiin, oli outo juttu useille koirille. Pysäytysalue itsessään oli mainio keksintö, pehmeään hiekkaan oli koirien hyvä sukeltaa ja ne olivat siitä helposti koppaajien poimittavissa.
Taso oli odotusten mukaan erittäin korkealla, kuten Euroopan radoilla tavallista on. Kilpailijat niin uroksissa kuin nartuissa ovat kovahermoisia, eikä pohjolasta matkaavilla haastajilla ole varaa arpomiseen, ihmettelyyn, tai epäröintiin. Pään pitää olla kunnossa, jos mielii kestää sen paineen, joka MM- ja EM-radoilla odottaa.
Itse salukien suoritukset olivat mielenkiintoista seurattavaa. Suomen kauden kärkiaikoja juossut Oghab oli tilastoaikoja vertailtaessa kilpailuun ilmoitettujen urosten toiseksi nopein. Oghab onnistui juoksemaan urosten nopeimman ajan molemmilla aikajuoksukierroksilla ja menikin finaaliin ykkösmanttelilla! Nuorelta, ensimmäistä kauttaan juoksevalta koiralta suoritus oli jo tässä vaiheessa käsittämätön. Oghabin lisäksi urosten finaaliin suoriutui liuta jo paljon nähneitä, kokeneita, varmoja, vanhempia uroksia, joista viisi nopeinta olivat vain puolen sekunnin sisällä toisistaan.
Urosten finaalilähtö oli trillerimäisen jännittävä! Kuusi urosta pisteli tassua toisen eteen painaen aivan sumpussa ensimmäiseen kaarteeseen, jossa kärkikolmikko alkoi erkaantua muista. Oghab sinni sitkeästi vaaleiden von Iransamin W-veljesten välissä, kunnes päätti hypätä ulos ja yrittää sitä kautta ohi. Todettuaan sen huonoksi ratkaisuksi, siirtyi Oghab takaisin W-veljesten väliin ja kun viimeisen kaarteen jälkeen kilpurit levittäytyvät koko radan leveydelle, kiihdytti Oghab vauhtian ja päätyi Maailmanmestariksi vain 0,007s erolla toiseksi tulleeseen Walan von Iransamiin. Finaani oli niin tiukka kilpailu, ettei kukaan lopulta tuntunut tietävän, kuka voitti. Siirryttyämme radan keskialueelle odottamaan palkintojenjakoa, kasvoi jännitys maksimaaliseksi. Olinhan onnistunut kilpailuttamaan nuorukaisemme MM-finaalissa täysin tyynenä, imien muistoihini ääniä ja tunnelmia jokaisesta hetkestä nauttien. Fiilisten summaaminen näin jälkikäteen on täysin mahdotonta, mutta sen voin sanoa että Maammelaulua kuuntelemenne tuskin koskaan enää itkemättä. Voimakasta herkistymistä aiheuttavat myös videot ja kuvat reissusta :)
Suomen joukkueessa vallitsi upea yhteishenki, mikä mahdollisti myös sen, että pystyimme lähettämään lauantain finaalilähdöistä livekuvaa Facebookiin ja kotikatsomoon. Tekniikka toimi ja suosi myös etäjännittäjiä ja voi sitä viestien määrää, mikä puhelimessani odotti, kun vihdoin illalla sain sen takaisin käteeni! Ei jäänyt epäselväksi, kuinka suuri porukka suomalaisia vinttikoiraharrastajia ja ystäviämme oli tietämättämme ollut linjoilla kannustamassa Oghabia MM-finaalissa.
Belgia onnistui järjestämään kilpailuttajan näkökulmasta erittäin onnistuneet ja toimivat ratajuoksun arvokilpailut. Huolimatta siitä, että monesti jouduimme muistuttamaan itsellemme että Belgiassa kaikki on mahdollista, lähtisimme milloin tahansa uudelleen Awansin radalle. Kiitos Annahoivaa.fi:lle avusta ja tuesta tämänkin reissun aikana!
Ja ettei tarinointi tähän loppuisi, lienee enemmän kuin aiheellista kertoa kasvattimme Saphiran (Nox Infinita Anas Discors) edesottamuksista. Saphira osallistui juhannuksena Tanskassa järjestettyihin vinttikoirien maastojuoksun Euroopanmestaruuskilpailuihin nuoren omistajansa Mari-Anne Naarmisen luotsaamana. Saphira räjäyttikin potin voittamalla salukinarttujen vuoden 2018 EMM-kilpailuin! Onnittelut vielä kertaalleen Valkolan suuntaan :)
tiistai 19. kesäkuuta 2018
Toukokuu taputeltu
16.6.2018 oli aika ajella Helsinkiin Tuomarinkartanon radalle Oghabin ensimmäiseen arvokisaan. Oghab juoksi päättäväisesti sekä alkuerä- ja finaalilähdön voittoon (280m, ae 19.20s, fin 19.27s) ja saavutti näin ensimmäisen tittelinsä, Tähtisprintteri 2018. Ohriksen kanssa harrastamisen aloittaminen on ollut hauskaa, se on iloinen ja rento kilpailutettava ja se näkyy luottavan omaan tekemiseensä :) Tässä linkki TS-lähtöihin.

sunnuntai 27. toukokuuta 2018
Kausi 18 on käynnistynyt
Maahanmuuttajapoikamme Oghab osallistui ensimmäiseen ratakokeeseensa 20.5. Kokematon nuorimies suoriutui hienosti neljän uroksen startissa ja juoksi 480m sijoituslähdön voittoon erinomaisella ajalla 33.38s saaden ensimmäisen ratasertinsä ja tämän vuoden kennelpiirinmestaruuden tililleen. Ohessa linkki lähdön videoon.
26.5. juostiin Kankaanpäässä vuoden 2018 Derby- ja Veteraanimestaruuksista. Olimme saaneet paikalle viisi koiraa A-pentueestamme. Kotona hessuhopoileva Halo kiisi urosten voittajaksi ja Laukaan Valkolassa majaansa pitävä Saphira pinkoi narttujen voittoon. Meidän talouden emäntä Navi liiteli narttujen hopeasijalle, Akaan neitonen Nour viidenneksi myöskin kera sertin, sekä pohjanmaan prinsessa Sitku sijoittui kahdeksanneksi jääden vain kahden pisteen päähän valioitumiseen vaadittavasta viimeisestä sertistään.
sunnuntai 26. maaliskuuta 2017
Aika rientää kuin tansseissa
Kesän 2016 suurin tavoite oli pyrkiä kasaamaan ajue jokaiseen kauden ajuekokeeseen, että Noa voisi yrittää viimeistellä käyttövalionarvonsa myös siinä lajissa. Kesä oli huikeaa mylläystä ja niin vain saimme SAM-16 kokeessa todistaa maailmanhistorian ensimmäistä vinttikoirien juoksulajien kolmoisvalion valmistumista, kun Noan ajue onnistui nappaamaan viimeisen vaadittavan sertin ja Noasta tuli nyt myös FI KVA-A. Tunne tätä muistellessa on edelleen täysin sanoinkuvaamaton, olemme erittäin ylpeitä ja onnellisia tästä historiallisesta saavutuksesta. Tulevana kesänä ajuekokeet kutsuvat edelleen, sillä Noan lapset onnistuivat myös kunnostautumaan ajuekentillä yhden sertin verran.
Noa kirmasi myös radalla juosten Pohjoismaiden ratamestaruuskisoissa pronssia ja Suomen ratamastaruuskisoissa hopeaa. Lisäksi Noa sai Suomen salukikerhon Vuoden Ratajuoksijaveteraani-kiertopalkinnon.
Keväälle suunniteltuja pentutreffejä väki kuuluu odottavan innolla ja harrastuskärpänen näyttää puraisseen useita omistajia. Tämä lämmittää myös kasvattajan mieltä, on ihana nähdä että koirien kanssa touhuaminen innostaa ja palkitsee.
torstai 10. joulukuuta 2015
Sitkun ensimmäinen virallinen näyttely
Tuomarina toimi Louis Dehaes Belgiasta. "Nice, feminine head with nice expression. Exellent topline, very good group. Exellent angulantion in front, very good behind. Very good forechest and ribcage for this age. In movements very narrow in front and rear. Sideways nice movements."
keskiviikko 14. lokakuuta 2015
Katsaus kauteen 2015
Kisapäivä oli pitkä ja kylmä. Siinä päällimmäiset fiilikset. Mutta mukavaa oli ja ihmiset ja erityisesti toimihenkilöt jaksoivat olla iloisia vastoinkäymistenkin edessä, siitä iso kiitos kanssakilpailijoille ja kaikille järjestäjille! Arto inspiroitui hyvähenkisestä järjestelyporukasta ja alkoi pohtia, joko ensi kesänä rahkeet meidänkin perheellä taas riittäisi talkoiluun. Aika näyttää.
Noa juoksi veteraaneissa Rouvansa Salman, Yuzak Suspirian kanssa. Alkueräsijoitukset näillä kahdella oli Salma viides, Noa kuudes. Rautamamma ensimmäisissä kisoissaan mammalomailun jälkeen yllätti kaikki ja lopulta voitti veteraanit kera sertin! Pieni kyynel vieärähti, niin iloiseksi Salman yllätys meidät kaikki teki. Noa sijoittui lopulta veteraanien viidenneksi. Pentujen täti, Salman sisko Hukka (Yuzak Sinjabiya) sijoittui veteraaneissa komeasti neljänneksi!
Spike juoksi Non Serviam Discordia Concorsin kanssa, mutta saumattomasta tiimityöstä huolimatta pisteet eivä kummallakaan riittäneet finaaliin. Hauskaa niillä näytti olevan, sen verran hyvillä fiiliksillä iloinen parivaljakko poistui rata-alueelta.
A-pennuista puolet pääsivät osallistumaan näihin karkeloihin ja ylittivät kyllä odotukset. Kaikki juoksivat n. 400 metrin radan hienosti, tekemiseensä keskittyen ja reagoiden vieheen pysähdykseen. Ensikertalainen Nour (Aethia Cristatella) sijoittui lopulta 5/20 lisäkommentilla "sangen lupaava pentu! upea, innokas suoritus!". Navi (Athene Noctua) sijoittui yhdeksänneksi lisäkommentilla näyttävästä taposta, Amala (Amazilia Decora) päätyi sijalle 14. ja Halo (Arenaria Interpres) jaetulle 15. sijalle. Hieno kisapäivä ja mahtavia onnistumisia ja iloisia omistajia! Mikä mainioin tilanne, josta jäädä talvilevolle.
Mitä jäi käteen kaudesta 2015?
Noalla ensi kesä on viimeinen virallinen kilpailukausi. Nyt seitsemänvuotiaana se juoksi itselleen Veteraanimestaruuden sekä radalta, että maastoista ja voitti myös Salukikerhon ratajuoksun veteraanimestaruuden. Lisäksi Noa kellotti salukien kauden 2015 nopeimman ajan 280metrin matkalla. Unohtamatta tietenkään ratajuoksun SM-pronssia. Noa on taas osoittanut olevansa aikaa kestävä, hitaasti vanheneva koira, joka todella paranee kun ikää tulee lisää. Tästäkin olen kiitollinen, toista samanlaista tuskin kohdalle ihan heti osuu. Lisäksi Noakin välttyi loukkaantumisilta tällä kaudella, joten lepokauteen laskeutuminen käy sekin sujuvasti ilman suuria erityistoimenpiteitä.
Spike puolestaan on pitänyt jännitystä yllä koko kauden. Kauden ensimmäisen ratakisan hylkäys muuttui voitoksi ja KV-ajaksi Spiken kauden toisissa kilpailuissa Hyvinkäällä syyskuussa. Ilmeisesti aika ja oikeat harjoitukset ja positiiviset kokemukset ovat tehneet tehtävänsä tässä asiassa ja itsevarmuutta on tullut roppakaupalla lisää. Maastoista Spiken tilille napsahti vuoden 2015 Derbyvoittajan titteli. Hyvä vuosi Spikelläkin, onnistuneita, hyvän fiiliksen suorituksia ilman tapaturmia. Hienoa!
Tässä video Spiken juoksusta Hyvinkään ratakisoissa 19.9.2015
Päällimmäisenä kuluneesta kaudesta on mielessä suunnaton kiitollisuuden tunne. Kaikki pennunomistajamme ovat osoittautuneet todellisiksi aarteiksi ja yhteistyö heidän kaikkien kanssa on helppoa, mutkatonta ja välitöntä. Useita omistajia on puraissut orastava harrastuskärpänen, joten A-pentuja varmasti tullaan ensi kesänä näkemään kisakentillä. Kiitos innokkuudesta kaikille! Erityisellä mielenkiinnolla seuraamme Saphiran (Anas Discors) edistymistä agilitytreeneissä, joissa tämä käy 9 vuotiaan handlerinsa kanssa. Tämä iloinen parivaljakko on hitsautunut hyvin yhteen ja heidän yhteisessä tekemisessään näkyy riemu. Ilo seurata nuorta koiranomistajaa, jolta ei into lopu :)
Vaalea veijarimme Hoffis (Aquila Audax) näyttää saaneen osakseen koko pentueen epäonnen ja ansaitsee siitä hyvästä oman postauksen, mutta lyhyesti kerrottakoon, että tämä elämäniloinen ja positiivinen pentu toipuu tällä hetkellä epäonnisten sattumusten sarjasta, joka alkoi varvasmurtumasta (mikä parani hienosti) ja päättyi vasemman etujalan leikkaukseen ja siitä alkaneeseen pitkälliseen kuntoutukseen. Palaan tähän myöhemmin paremmalla ajalla.
Ei tosin ole Milokaan (Accipiter Imitator) unohtanut pitää omistajaansa varuillaan ja onnistui tässä kesällä hankkimaan itselleen mm. ksylitolimyrkytyksen. Milo on ollut paremmalla onnella siunattu kuin vaalea veljensä ja tämän jälkeen mennä porskuttanut sitkeästi itäistä Suomea valloittaen. Paikallisissa kiihdytyskisoissa Milo oli käynyt menestyksekkäästi pyrähtelemässä ja vieheinto tälläkin koiralla kuuluu kasvavan viikko viikolta suuremmaksi.
Pohjanmaan rinsessana asuva sijoitusnarttumme Sitku ilahduttaa kanssaeläjiään iloisella, avoimella ja syliintunkevalla luonteellaan. Sitkulla on taskussaan myös ROP-pentu ja RYP-4 sijoitus Muuramen syyskuisesta pentunäyttelystä ja siitä intoutuneena esiintyi BIS-1 arvoisesti vielä Vaasan hyväntekeväisyysmätsärissä ilahduttaen suuresti omistajaansa Pirjoa ja meitä kasvattajia. Niin ja kyllähän Nox Infinita kasvattajaryhmä esiintyi ROP-kasvattajan arvoisesti kera kunniapalkinnon edellämainitussa Muuramen pentunäyttelyssä. Aivan mainio näytttelydebyytti!
Sellaisia seikkailuja kuluneella kaudella siis! Talvea ja hankilenkkejä odotellessa :)
sunnuntai 12. heinäkuuta 2015
Kisakuulumisia
maanantai 23. maaliskuuta 2015
Tyhjältä tuntuva talo
Kaikki pennut ovat nyt onnellisesti uusissa kodeissaan ja talo tuntuu tällä hetkellä todella tyhjältä. Pentujengiarjen pyörittäminen on muuttunut kahden kotiinjääväksi valikoituneen yksilön opettamiseen hihnaulkoiluun ja talon tavoille. Kahden pennun jättäminen kotiin on jo nyt osoittautunut napakymppiratkaisuksi, sillä lapset pitävät toisensa kiireisenä ja aikuiset saavat, niin halutessaan, olla myös rauhassa omissa oloissaan.
Uudet omistajat ovat ainakin näin ensitutustumisten jälkeen olleet hyvin tyytyväisiä pentuihinsa ja siihen, miten mutkattomasti ne ovat uuteen elämäänsä asettuneet. Meille oli oleellisinta löytää temperamentiltaan oikea pentu oikeaan laumaan ja vaikuttaisi siltä, että onnistuimme tässä hyvin. Saphira on sujahtanut saksanseisojalaumaan sujuvasti, eikä Sitkullakaan kuulu olevan ongelmia laumassa, jossa vastassa oli whippetejä, unkarinvinttikoira ja porokoiria. Muiden pentujen kodeissa olikin vastaanottokomiteana jo ennestään saluki tai useampi ja myös näissä kodeissa yhteiselo on alkanut iloisissa merkeissä.
Melkoisen paljon ajatuksia on mahtunut päähän viikonlopun aikana, kun laitettiin kahdeksan viikon projektille piste ja käännettiin sivua pentueen kasvattamisen seuraavaan lukuun, jossa pyrimme olemaan uusille omistajille tarvittaessa läsnä niin paljon, kuin vain välimatkoista huolimatta voimme. Onnea ja iloa pennuille uusiin koteihinsa! <3














































